1. marraskuuta 2011

Kaupunkiloma kotona Münchenissä

Varoitan heti alkuun, että luvassa on piiiiitkä postaus. Kerrottavana on nimittäin meidän tyttöjen koko viikonlopun kaupunkiloma täälä Münchenissä. Mäkin annoin itselleni luvan heittäytyä turistiksi, vaikka tunnenkin jo paikat aika hyvin. :p Varhain perjantaiaamuna otin S-Bahnin ja matkasin vastaan suomalaisvierastani Münchenin suurelle lentokentälle. ’Turistin’ ja asukin alkukankeuksien (lue: eksymisten) jälkeen törmättiin lopulta toisiimme yhdellä aseman pitkistä käytävistä ja seikkailu Baijerissa sai alkaa. Palasimme junalla tänne Baldhamin kaupunginosaan, jonka ainokaisesta hotellista äitikin oli varannut itselleen huoneen. Pienuudestaan huolimatta Baldhamin Business Hotel on tosi moderni ja mukava hotelli ja se sijaitsee ihan lähellä tätä mun kotiani täälä. Me tiputettiin äitin kapsäkit hotellihuoneeseen, jolloin laukusta paljastui mulle tässä tilanteessa ja olotilassa mitä sopivi tulijainen, nimittäin Poikaystävä tyyny yksinäiselle naiselle! :DD

"Hetivalmis halimiseen. Ei katso lätkää, ei pidä oluesta."
Tulijaisten vaihdon jälkeen käylähdettiin nopeasti näyttäytymässä mun host-perheelleni (nopeasti siksi, että oltiin jo sovittu, että sunnuntaina söisimme kaikki yhdessä paremmalla ajalla ehkä jossain ravintolassa täälä Baldhamissa) ja suuntasimme sitten S-Bahnilla keskustaan. Äitillä tuntui jo näin varhaisessa vaiheessa olevan epäilyksiä Deutsche Bahnia kohtaan ja hän ehti jo ehdottaa, että vuokraisimme auton. Mutta minä jo Münchenin menoon tottuneena pidin pääni ja koko viikonloppu taittui sutjakkaasti S-Bahneissa (toki aika paljo..) istuen. :p Ens alkuun etsiskelimme mukavaa kahvilaa Marienplatzin läheisyydestä, mutta uskomatonta kyllä, niitä ei hirvittävästi ihan keskustassa ole. Löysimme kuitenkin Viktualienmarktin reunamilta mukavan paikan juoda Lattet ja nauttia pientä huikopalaa tosi hyvän tomaatti-mozzarella bruschettan muodossa. Valitettavasti en taaskaan itse tilanteessa ollessa hoksannut ottaa paikasta kuvaa. Sitä tajuaa vasta kirjoittaessa, että jokin asia olisi ollut kiva jakaa myös muutoinkin kuin pelkin sanoin. Marienplatzilta lähdimme aluksi kävellen kohti Schwabingin aluetta, jossa mun kouluni sijaitsee, mutta harjaantumaton ”turistini” ei ollutkaan ihan München zu Fuss -kunnossa, joten pysähdyimme ensin tankkaamaan ja nauttimaan kauniista päivästä Odeonplatzilla olevan ravintola Tambosi terassille. Sen jälkeen kiersimme läheisen Hofgartenin ja otimme sitten metron Münchner Freiheitille.


Sielä kävimme tarkastamassa mun kouluni ja ottamassa pakolliset kuvat kotiin vietäväksi, jonka jälkeen pääsimme vasta itse asiaan eli sushiin!! Sitä oli niin äiti kuin minäkin odottanut lähes kuukausi tolkulla ja nyt sitten nappasin myös siitä upeasta ja monipuolisesta annoksesta, jonka jo koemaistoin pari viikkoa takaperin Jamesin kanssa. Nam!

 
Makuelämyksestä todella tyytyväisinä ja myös täysinä (itse asiassa koko viikonloppu kului lähes pelkästään syöden :D ) palasimme Baldhamiin, teimme tutustumiskierroksen paikalliseen supermarkettiin Tengelmanniin, jossa tarjonta kaikilla saroilla on vähä eri kuin kotona Kauhajoella. :p Kera viinipullon ja naposteltavien selailimme illalla hotellihuoneessa päivän kuvasaldoa ja vietimme laadukasta äiti-tytär -aikaa. <3

Lauantaina otimme suunnaksi Stuttgartin ja Porsche Museon. Äiti oli kyseisessä paikassa jo aiemminkin vieraillut, mutta mulle kokemus oli ihka ensimmäinen. Ja olihan se aikamoinen harrastajan Mekka! Arkkitehtuurisesti ja miljööllisesti paikka oli aivan upea, mutta jollain tapaa olin kuitenkin lievästi pettynyt. Ehkä olin odottanut vielä enemmän autoja ja jotenkin täydempää kokonaisuutta. En osaa sanoa miksi, mutten ollut niin vaikuttunut mitä odotin olevani. Schade!


keskittynyttä 917:n murinan kuuntelua

Aboriginaalitaidetta Carrerassa

taidetta Porschen konepelleissä
Müncheniin palattuamme kävimme katsastamassa luonnollisestikin must-nähtävyyden eli Hofbräuhausin ja otimme sielä yhdet. Olimme jo Stuttgartin päässä sopineet, että illalla syötäisiin jtn. perinteistä, rasvaista ja erittäin hiilihydraattista saksalaista ruokaa. :D Vaikka Hofbräuhaus  tyylillisesti sopikin kuvaan, etsimme kuitenkin hieman idyllisemmän paikan ja söimmekin lopulta tosi hyvät Wiener Schnitzelit Hofbräuhausea lähellä olevassa Weisses Bräuhausessa. :]

Schnitzeleistä täyden oloisia kiersimme kuitenkin vielä Viktualienmarktin ja näytin äitille Nordsee-ravintolaketjun kylmätiskejä. Nordsee on täälä tosi laajalti levittynyt ketju ja se tarjoaa fast food tyyppisiä paneroituja ja friteerattuja kalatuotteita sekä myös fine dining mahdollisuuksia ja raaka-aineita omaan kokkaukseen. Viktualienmarktinkin ravintolan kylmätiski oli täynnä mitä erikoisimpia kaloja, äyriäisiä kuten rapuja, simpukoita ja hummereita sekä erilaisia katkarapucocktaileja. Taaskin jäi kuva nappaamatta, mutta maybe later. :p Ostimme marktilta kotimatkaksi pussin sokeroituja ja sitten paahdettuja manteleita, jotka on täälä ihan top herkkua. Ja onhan ne lämpiminä, makeina ja rouskuvina älyttömän hyviä! Hotellihuoneeseen päästyämme jatkoimme herkuttelua kaikenlaisilla naposteltavilla, joita edellispäivänä olimme ostanut ja katsoimme James Bondia, joka puhui sujuvasti pelkkää saksaa. On se Daniel Craig vain taitava! ;p

Sunnuntaina hyppäsimme S-Bahniin, nousimme pois Karlsplatzilla ja suuntasimme siitä ostoskatua piktin kohti Marienplatzia. Pyrimme paikalle kello 11.00 mennessä seuraamaan kellotornin esitystä. Karlsplatz on mun mielestä tosi vaikuttava ja kaunis paikka ja halusin siksi näyttää sen myös äitille. Sunnuntaina on myöskin hyvä kävellä ostoskatua pitkin, koska voi tehdä vain pelkkiä näyteikkuna ostoksia, sillä saksalaiset pitää tiukasti kiinni vapaapäivästään eikä sunnuntaisin oikeastaan yhtään mikään ole auki edes keskustassa. Tasan kello 11.00 kellotorni aloitti ensimmäiset sävelensä ja paikalla oli silloin ihan mukavasti väkeä. Jotenkin tosin tuntuu tosi hassulta, että semmoinen puu-ukkojen pyöriminen ja ärsyttävä kellojen klinajaminen kokoaa joka päivä paljo paljo ihmisiä sitä seuraamaan. Mutta kaippa sen viehätys piilee siinä, että kyseiset nuket ovat pyörineet paikoillaan jo monta sataa vuotta. Historia ja perinteet tunnetusti viehättävät ihmisiä. Marienplatzilta suuntasimme katsomaan lisää historiaa eli matkasimme museoalueelle ja kiersimme sunnuntain ohjelmana Neue Pinakothekin. Oon kuullu paljo palautetta, että se on itse asiassa parempi kuin Alte Pinakothek ja tuntui ainakin meistä juuri soppelin pituiselta kierrokselta.


 
Sivistymisen jälkeen suuntasimme syömään sinne hyvään, mutta vähemmän sivistyneeseen paikkaan, jossa viini tarjoillaan maitolaseista. :D Kyseisestä flopista huolimatta, ruoka on L’Osteriassa on ihan älyttömän hyvää ja se on niin suosittu, että on lähes aina tupaten täynnä. Me yritettiin syödä vain kevyesti salaattia ja pinaattiravioli puoliksi, mutta koska lisäksi annokset on hinta-laatu -suhteeseen nähden myös ihan valtavia, tultiin meidän yrityksestä huolimatta tosi täyteen. Huomaatte varmaan, kuten aiemmin jo kirjotinkin, että koko vkl. oli yhtä syömistä. :D Oonkin nyt tehny itelleni selväksi, että palaan heti tällä viikolla normaaliin syömisrytmiin, ettei kallisarvoiset kilot, jotka jo oon saanu tänne jätettyä, tulisi yhtä nopeesti takasin! Sillä kertaa täysinä italialaisesta me matkattiin suorinta tietä iltapäivälevolle hotellille odottelemaan ruoan laskeutumista, jotta saataisiin syödä jälleen mun host-perheeni kanssa Baldhamissa sijaitsevassa kiinalaisessa. Torkkujen jälkeen korjattiin vähä pakkeleita ja käveltiin jo aika pimeässä illassa Baldhamin pienen keskustan läpi ravintolalle. Halusin nimittäin luonnollisestikin näyttää äitille myös tämän mun asuinalueeni todellakin pienen keskustan ja äiti sanoikin, että hyvinhän mun pitäisi tänne kotiutua, koska Baldham on kuin Kauhajoki. :] Kiinalainen ravintola oli nimeltään Shilton ja se näytti olevan myös tosi suosittu ja ruuan tultua pöytään ymmärsin kyllä miksi. Annokset oli myös täälä tosi suuria ja me syötiinkin viisasti äitin kanssa vain puoliksi hapanimelä possua ja vihanneksia. Melly veteli friteerattujen kananpalojen lisäksi upean cocktailin! :] Ilta oli kaikin puolin mukava ja tuntui, että mun molemmista äiteistä tuli ihan parhaat ystävykset! :D 


kiinalaista käsityötä annoksen koristeena
Vietimme vielä äitin kanssa hetken aikaa hotellihuoneessa TV:tä kattellen, mutta sitten rupes väsy (ja varmasti jälleen kaikki syöminenkin) painamaan kumpaakin ja mä polkaisin kotiin. Aamulla oli kuitenkin varhainen herätys meillä molemmilla, koska lupasin saattaa äitin lentokentälle saakka. :]

Siinä ehkä lyhykäisyydessään meidän tyttöjen seikkailu täälä Münchenissä. Mulla ainakin oli ihana viikonloppu vaikkakin vähän väsyttävä. Uskon, että äiti ajattelee samalla tavoin. Joten kiitos meille tästä menneestä vkl. <3 
Ja loppuun jälleen ajateltavaa! ;>

Yksi tärkeimmistä matkoista, minkä ihminen voi tehdä, on mennä toista puolitiehen vastaan.