2. lokakuuta 2011

Oktoberfest: check

Eilen oli myöskin Oktoberfestien aika – todellakin jo aika, kun Wiesnit (kuten paikalliset niitä kutsuvat) loppuvat huomenna 3. lokakuuta. Menin paikan päälle Gästfamilieni eli äidin ja pikkusiskon kanssa sekä äidin parhaan ystävättären, tämän miehen ja heidän parin ystävänsä kera. Olin todellisen turistin näköinen tässä joukossa, jossa kaikki muut olivat pukeutuneet Lederhoseneihin ja Dirndleihin. Kokeilin kyllä ennen lähtöä host-äitini asua ja vaikka se hieman hassulta näyttääkin, tunsin itseni yllättävän seksikkääksi! :D Hän oli sitä mieltä, että minun pitäisi ostaa myös oma kotiin vietäväksi. We’ll see. Suomessa kun tuo pitoaika ja -paikka ovat hieman rajoittuneemmat, vaikkakin tällä hetkellä Dirndlien hinnat ovat todella edulliset Oktoberfesteistä johtuen. Kuten sanoin, we’ll see. :p

Itse Oktoberfestit eivät mielestäni olleet hääppöiset – muutenkaan, kun en mikään valtava festarikävijä ole. Aivan liian paljon porukkaa, joka oli aivan liian paljon kännissä. Sinällään kuitenkin oli hauska nähdä millaista festitouhu todellisuudessa on. Ja oikealla porukalla meneminen ja hauskan pitäminen voisi ehkä tehdä kokemuksesta erilaisen. Kotoa siis vain jengi kasaan ja menoksi! ;] Hieman hämmästynyt olin myös mahdottomista tivoliaktiviteeteista festialueella. Toki alue oli täynnä suuria, suuria saluunoita pitkine pöytineen ja orkestereineen, mutta lisäksi alue oli kuin Särkänniemi. Kenties se on tie tehdä tapahtumasta koko perheen häppeninki. Joka puolella oli erilaista ihanaa syötävää: Bratwurstien lisäksi suklaalla kuorrutettuja hedelmiä, paahdettuja ja sokeroituja pähkinöitä sekä pipareita. Koristeelliset sydänpiparit suloisin tekstein ovat Oktoberfestien juttu ja pipareita on koristeina ympäri ämpäri kaupunkia eri kaupoissa ja liikkeissä varustettuina yritysten logoillaan ym. 



festitunnelmaa O2 liikkeen näyteikkunassa
Mutta olut oli hyvää, en käy kieltämään. Kotona kun en kaljaa koskaan juo, mutta täällä se on niin paljo pehmeempää ja aromikkaampaa. ;] (puhun kuin paraskin olutkriitikko..) Loppujen lopuksi emme kuitenkaan host-perheeni kanssa kauaa viipyneet. Pikkusisko Melly tahtoi luonnollisesti käydä lähes kaikki laitteet läpi ja me äidin kanssa odottelimme ja söimme. :D Kaikki yhdessä uskaltauduimme kuitenkin Linnanmäen Hurjakuru -tyyppiseen ”vesivuoristorataan”. Kotona olimme hyvissä ajoin – luonnollisesti kun matkassa oli lapsia (minä ja Melly. :p) Kenties se Dirndl on ostettava, jotta saa siitäkin syyn tulla tänne takaisin ensi syksynä! :] 

host-äidin ystävätär Christine, hänen ystävänsä, minä und Melly

host-äiti Joanna, minä und Melly <3