9. lokakuuta 2011

Der Herbst

Syksy on nyt saapunu myös tänne. Torstai ei vielä ollut niin kylmä päivä, mutta antoi jo merkkejä tulevasta. Koulun jälkeen torstaina (aamupäivätunnit) söin jälleen sushia. Hain take-away pakkauksen koulua lähellä olevasta Karstadtin ostoskeskuksesta, saksalaisten Stockmannista kuten sanon – herkkuosasto on nimittäin yhtä upeaa luokkaa kuin Stockalla. Olihan mieliteko tyydytettävä, joten pistelin 8 palaa hapinesta menemään. Äiti huolehtii kotona, etten syö itteäni pihalle sushista, jotta vien häntäkin sitten nigirien ääreen, kun tänne tulee. Ja tuleekin nyt sitten varmasti ens kuun loppupuolella! :] Onneks mulla on vielä aikaa laatia tiivis matkaohjelma viikonlopun ajalle ja mahduttaa ainakin kaikki tärkeimmät kohteet mukaan.

Torstaina illalla suuntasin oikeasti ulos! :D Oli meksikolaisen koulukaverini 20-vuotissynttärit ja vaikuttaa siltä, että syntymäpäivä on Meksikossa tosi tärkeä juttu - paljon merkittävämpi kuin meillä Suomessa. Lähdimme siis isolla porukalla mulle tuttujen ja tuntemattomienkin opiskelijoiden kanssa lähellä koulua sijaitsevalle ns. baarikadulle ja suuntasimme espanjalaisen nimen omaavaan paikkaan, jota en kerta kaikkiaan muista. Mikä taas ei johdu valkoviinistä, jota sielä lipitin! :D Tuntui mahtavalta lähteä vähä tuulettumaan ja tavata paljon ihan uusiakin kasvoja koulusta. En kuitenkaan yömyöhään viipynyt, perjantaina oli kuitenkin koulupäivä (vaikkakin iltapäivätunnit). Junamatka kotiin kestää kuitenkin aina sen 40 – 45 minuuttia, joten se on hyvä ottaa huomioon, kun seikkailee isolla kirkolla. Aiva hauskaa kuitenkin oli, vaikka kielimuuri tuntuu iltaisin tulevan vastaan: koulussa on niin paljo opiskelijoita, jotka puhuvat espanjaa ja niin paljo opiskelijoita, jotka puhuvat ranskaa, että heidän päästessään vauhtiin, jäävät pienet Skandit hieman väliinputoajiksi. :p Mutta onneksi me voidaan silloin vaihtaa ruotsiin niin, että ymmärretään kaikki kolme maata toisiamme. Suomea kun ei luonnollisesti ymmärrä kukaan. :D

Vaikkakin olen ollut tosi yllättyny huomiosta, jota suomalaisuuteni ja Suomi on saanut! Monet ovat maininneet olevansa yhtä mieltä siitä, että Suomessa on loistava koulujärjestelmä. Moni opiskelija ison rapakonkin takaa on osannut nimetä monia heavy bändejä kotomaalta ja Muumit ovat älyttömän suuressa huudossa! :D Puhuttaessa Suomen brändistä ja brändäyksestä oon sitä mieltä, että heavy musiikin leimasta Suomi ei pääse mihinkään. Eikä mun mielestä pidä päästäkään. Se on itse asiassa aika siisti juttu! Perheeni ei kuitenkaan Muumeista tiedä mitään, mikä oli aika ihme juttu, sillä meinasin slaagin saada yks aamu, kun asettelin murokippoani astianpesukoneeseen. Ette ikinä arvaa mikä sielä yläkannella nökötti. Arabian Muumimamma! Ja kun otin asian host-äitini kanssa puheeksi, hän näytti, että heillä on myös Niiskuneiti ja Muikkunen. Ja ovat silti ulalla koko teemasta! Joku hänen ystävättärensä oli vain joskus tuonut ne heille lahjaksi ja host-äiti oli sietä mieltä, että ne ovat todella näppärän kokoisia teen juomiseen. Go Arabia! ;>

Perjantaina kylmenikin sitten oikein kunnolla. Poljin Baldhamin pysäkille ja olin jäätyä, joten nousinkin Marienplatzin asemalla päivänvaloon ja marssin H&M:n ostamaan hanskat. Sen jälkeen setvin raivoon saakka puhelin- ja nettijuttujani O2:n myymälässä. Ne kuitenkin saatiin kuntoon, thank God. Täytyy myöntää, että ehkä asialla oli ollu hieman tyhmä ja tietämätön suomalaisummikko. :pp Myös pankkitilihommassa päästiin eteenpäin ja mulla on ens viikon tiistaille varattuna aika Deutsche Bankiin Münchner Freiheitilla. :]

Eilen lauantaina olin mukana koulun reissulla Salzburgissa. Koulu järjestää mahottomasti ohjelmaa, lähes joka päivä jotain pientä ja lauantaisin yleensä isomman kokopäiväreissun jonnekin päin maailmaa. Valitettavasti sää ei suosinut yhtää, oli kylmä ja satoi. Pienet meksikolaiset ja muut etelänoliot jäätyivät oikein kunnolla. Talvipakkasia siis vain odotellessa.. ;D

Salzburg vaikutti kuitenkin aivan älyttömän kauniilta kaupungilta! Edes päivän harmaus ei peittänyt sitä alleen, vaikkakin varmasti hienona kesäpäivänä olisi se vielä esiintynyt enemmän edukseen. Kuljimme ens alkuun Mirabellin palatsin editse ja sitä ympäröivän puiston läpi. Arkkipiispa Wolf Dietrich von Raitenau rakennutti sen vuonna 1606 salaiselle rakastetulleen, koska luonnollisestikaan piispat eivät saaneet avioitua. Yhdessä he saivat kuitenkin 15 lasta. :D Nykyään palatsi on mahdollista vuokrata mm. hääpaikaksi.

Ylitimme Salzach joen ja ihastelimme kaupunkia sen rannoilla. Siltaan oli monin paikoin kiinnitetty munalukkoja. Osaan oli kirjailtu rakastavaisten nimet, osa tehty muuten erityisesti erottumaan massasta. Pariskunnat lyövät lukon siltaan ja heittävät avaimen jokeen ja lupaavat olla yhdessä ikuisesti (ainakin toivovat sitä. :p)

 
Salzburg on tunnettu mm. siitä, että se on Mozartin synnyinkaupunki. Hänen synnyinkotinsa olikin oikein kunnolla tehty havaittavaksi! :D Emme kuitenkaan kiertäneet rakennuksessa toimivaa museota, muut opiskelijat moittivat sitä turhan kalliiksi (7 euroa). No, onpa jälleen syy mennä uudelleen myös Salzburgiin! :p

shopping katu Vanhassa kaupungissa
Kiersimme totta kai myös Salzburgin symbolin Festung Hohensalzburgin keskiaikaisen linnoituksen. Kierros oli sinällään mielenkiintonen, koska kaikille jaettiin puhelimen oloinen laite, josta opastuksen sai kuunnella ja kelailla ja pysäytellä miten halusi. Kätevää ja teki hommasta mielenkiintoisen. Kierros itsessään vain oli kovin lyhyt, eikä linnaa juurikaan päässyt näkemään. Itse matkustaminen korkealle Festungbergin kukkulalle ja sieltä alas oli kyllä sitten oma lukunsa. :D Junan vaunu, joka ensalkuun vaikutti huvipuiston laitteelta, vei turistit ylös ja alas rinnettä. Toinen vaihtoehto olisi luonnollisesti ollut kipuaminen. Sen työläyden vuoksi voitin pelkoni, astuin vaunuun, vedin hupun päähän, kuristin vaunun tukitangon ja selvisin perille – kumminkin päin! :> Hyvä minä!! Lisäksi kierroksen aikana linnassa olin niin keskittynyt kuuntelemaan informaatiota laitteestani, että vain kipusin ja kipusin sen ohjeistamana ylemmäs linnan torniin ja lopulta löysin itseni sen huipulta näköalapaikalta korkeimmalta kohtaa koko Salzburgia. Hieman polvissa tunnahti, kun katselin seinän viereltä yli kaupungin. Kelasin kyseisen opastuksen ja siirryin pikimmiten infoon jo laskeuduttaessa tornista alas. :p

kultainen pallo ja miesfiguuri sen päällä olivat osa jotain taideprojektia Salzburgissa menneenä kesänä
Nähtävyyksien jälkeen, saimme pari viimeistä tuntia ennen junan lähtöä vapaata aikaa. Koska satoin jatkuvasti ja oli helvetin kylmä, kahvit ja kaakaot tekivät terää. Odotettavasta kalleudesta huolimatta, menimme Mozartin nimikko kahvilaan ja minä nautiskelin Apfelstrudelin ja Irish Coffeen! ;]


Junamatka ei loppujen lopuksi ollut kuin vajaa pari tuntia, joten kotona olin illalla puoli kahdeksan maissa kera ajatuksen, että Salzburgiin on päästävä toistekin! :]